Kestävä kaupunki

Sujuva liikkuminen eri kulkutavoilla kaupunkilaisten arjen tukena ja virkistävä lähiluonto hyvinvoinnin lähteenä.

Oletteko koskaan nähnyt Lahtea ylhäältä käsin? Esimerkiksi Vesitornista tai suurmäen huipulta voi nähdä, kuinka vihreä Lahti todella on.

Lähiluonto ihmisten ja kaupungin voimavarana

Lähiluonto on läsnä kaupungin jokaisessa sopukassa ja niin sen tulee ollakin. Mielestäni luonnonmukaisuus on yksi Lahden kiistattomia syömähampaita ja voimavaroja, jopa seikkoja, joiden takia kaupunki valikoituu kotikaupungiksi. Luonnon vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin ovat kiistattomat. Toisaalta taas ihmisten työarki on yhä kuluttavampaa ja stressaavampaa. Tämän takia tarvitaan paikkoja, joiden avulla hyvinvointia voidaan rakentaa kestävälle pohjalle. Ihannetapauksessa asukkaat pääsevät ”takaisin luontoon” astumalla ovestaan ulos. Lähi- ja lähiöluonto tarjoaa helpon ja vaivattoman reitin rentouttavaan luontokokemukseen. Aina ei nimittäin ole mahdollisuutta lähteä pidemmälle retkelle vaikkapa Lapakistoon tai Linnaistensuolle.

Liikenteen ja liikkumisen kehittämisessä katse tulevaisuuteen

Toinen tärkeä kestävyysaspekti kaupungissamme on liikkuminen ja sitä myötä myös liikenne. Miten tämän kokoisessa kaupungissa tulee liikennettä kehittää, jotta vastaamme ikääntyvien asukkaiden tarpeiden lisäksi myös tulevaisuuden kysymyksiin? Suurin ilmoilla oleva globaali kysymys on tietysti meidän ilmastomme ja sen eteen tekemämme työ. Liikenteessä tehtävillä ratkaisuilla on niissä haasteissa suuri rooli. Kaupungin ilmastoselvitysten mukaan liikenne on nimittäin suurin päästöjä aiheuttava yksittäinen tekijä.

Yhteistyöllä suunnitellaan yhteistä liikenneinfraa

Nyt en halua, että tästä syntyy se perinteinen vastakkainasettelu, jossa ”viherpiipertäjät” haluavat kieltää autoilun ja dieselin hajuiset ”citymaasturimiehet” haluavat lopettaa pyöräilyn. Yhteistyö on se, jolla me voimme löytää kaupungissa liikkumiseen uusia, moderneja, suuria ikäluokkia sekä tulevaisuuden sukupolvia palvelevia, mutta ennen kaikkea kestäviä ja turvallisia ratkaisuja.
Faktana voin heittää pöytään, että aika monen vuosikymmenen ajan on kaupunkia kehitetty nimenomaan autoilun infran ehdoilla. Nyt on ehkä se hetki, kun sitä autoilun infraa ylläpidetään ja kehitetään siihen rinnalle toimivampaa kevyemmän liikenteen infrastruktuuria. Ja nimenomaan siihen rinnalle ja yhdessä hyvin toimivaa.
Ja yksi asia, mikä täytyy muistaa, niin viimeisen viiden vuoden aikana kevyen liikenteen keskuuteen on tullut räjähdysmäisellä vauhdilla erilaisia sähköisiä kulkuneuvoja, eikä niiden määrä ole jatkossa ainakaan vähenemässä. Tässäkin täytyy siis ottaa mieluummin kristallipalloa esiin ja pohtia, millä, miten ja kenen toimesta kaupungissa liikutaan kymmenen vuoden päästä, kuin että mietitään kuinka kivuttomasti ja helposti markkinoille saavuttiin aikanaan hevosvankkureilla.

Yksi tärkeä tämän keskustelun linjaus on myös joukkoliikenne, joka on tämän kokoisessa kaupungissa erityisen paljon harmaita hiuksia aiheuttava aihe. Miten kehitetään ja mikä on sen hinta? Ehdottomasti ihmisiä tulisi kannustaa liikkumaan busseilla, mutta tässä tilanteessa julkista liikennettä ja sen verkostoa on myös ylläpidettävä ja kehitettävä jatkuvasti.